Talouspolitiikkaa Kreikan malliin

Kreikka on kuulunut eurojärjestelmään vuodesta 2001 lähtien, ja liittyminen kannatti. Aikoinaan maa joutui kaunistelemaan lukujaan päästäkseen euroon mukaan, mutta todellinen talouskriisi puhkesi viime vuoden loppupuolella. Kreikka on ollut velkainen jo vuosia ja on ottanut reilusti ulkomaalaista lainaa mm. virkamiesten ylimääräisten palkkojen ja puolustusvoimien kulujen kattamiseksi.

Nyt maa on kuitenkin vararikon partaalla, ja EU-maat sekä kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat kokoamassa noin 120 miljardin euron lainapaketin pelastaakseen Kreikan.  Ehtoina kuitenkin on kulujen tiukka karsiminen, verotuksen kiristäminen sekä puolustus- ja terveydenhoitomenojen pienentäminen.
EU-maat eivät ole vielä luvanneet lainata rahaa, mutta jos Kreikka jätettäisiin oman onnensa nojaan, voisi se viedä vararikkoon myös Espanjan ja Portugalin.

EU:n mallioppilas Suomi on osallistumassa Kreikan nostamiseen ylös suosta noin 1,6 miljardin euron lainalla, josta ensimmäiset puoli miljardia lainataan tänä vuonna. Koska Suomen oma talous on myös hieman heikossa hapessa, joutuu Suomi lainaamaan rahat maailmalta. Onneksi Suomen maine finanssipiireissä on niin hyvä, että korot ovat halpoja. Toista se on Kreikalla, joka vastikään joutui lainaluokituksissa roskalainojen luokkaan.

Monia huolestuttaa rahojen heittäminen kankkulan kaivoon, mutta ainakin Suomen Pankissa uskotaan, että Kreikka maksaa ”melko varmasti” velkansa takaisin. Sen sijaan Erkki Tuomioja pitää jopa todennäköisenä että vituiksihan tämä menee.

Info
Suomi saa rahat 2,5 prosentin lainakorolla, ja lainaa rahat Kreikalle viiden prosentin korolla. Suomi voi tienata lainasta 40 miljoonaa euroa.
Suomen valtionvelka tällä hetkellä on 66 miljardia euroa. Kansalaista kohden se tekee 13 200 euroa.